6. Kesämökin kustannusten kohtuullisuus

Ulkomailla vakituisesti asuva asiakkaamme otti meihin yhteyttä kertoen, että hän oli tilannut hirsimökkitoimittajalta hirsitalopaketin 68.000 eurolla ja sopinut suullisesti rakennusliikkeen kanssa, että se kokoaa hirsimökin avaimet käteen -periaatteella 200.000 eurolla asiakkaamme vanhempien omistamalle rantakiinteistölle Suomessa.

Rakennusliikkeen veloitukset olivat kuitenkin nousseet jo aivan liian suuriksi, minkä vuoksi   asiakkaamme oli purkanut hirsimökin kokoamissopimuksen ja lopettanut maksut rakennusliikkeelle. Rakennusliike velkoikin nyt oikeudessa maksamattomia 43.000 euron laskujaan.

Sovimme asiakkaamme kanssa, että edustamme häntä oikeudenkäynnissä ja kiistämme maksamattomat laskut tavoitteena niitä koskevan velkomuskanteen hylkääminen. Kiistämisen perusteina vetoaisimme muun muassa sovittuun 200.000 euron hintaan ja siihen, että mikäli kanne hyväksytään, asiakkaamme mökin kokonaiskustannukset nousevat yli viiteensataan tuhanteen euroon. Katsoimme, että yleisen kohtuullisen hintatason mukainen määrä olisi tehdyt lisätyöt huomioiden noin kolmesataatuhatta euroa.

Pitkän ja vaiheikkaan oikeudenkäynnin jälkeen käräjäoikeus hylkäsi rakennusliikkeen velkomuskanteen kokonaan muun muassa sillä perusteella, että vaikka se katsoi, että kokonaiskustannuksista ei oltu sovittu, ja jo maksetut laskut katsottiin hyväksytyiksi, kustannukset ylittivät noin 38 prosentilla vastaavien talojen yleisen hintatason ja purun jälkeinen laskutus ylitti kuluttajansuojalain mukaisen kokonaiskohtuuttomuuden rajan. Käräjäoikeus velvoitti rakennusliikkeen korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikulut 80.000 eurolla.

Rakennusliike valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi aluksi, että hirsipaketin kokoamiseen on sovellettava kuluttajansuojalain 9 luvun säännöksiä taloelementtien kaupasta ja rakennusurakasta. Ko. luvun 23 pykälän mukaan, jos rakennusliikkeen suoritusta ei ole sovittu tehtäväksi kiinteään hintaan, rakennusliikkeen tuli antaa siitä asiakkaallemme hinta-arvio. Suorituksen hinta sai tällöin ylittää annetun hinta-arvion enintään viidellätoista prosentilla.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion johtopäätökset siitä, että hinta-arviota ei oltu annettu eikä kokonaiskustannuksista oltu sovittu. Hovioikeus totesi, että hinta-arvion antamisen laiminlyönti muodostaa ko. 9 luvun mukaisen rakennusliikkeen suorituksen virheen.

Hovioikeus totesi edelleen, että hinta-arvio on kuluttajalle ennen työhön ryhtymistä annettava tieto, ja kun sen antamatta jättäminen merkitsee jo rakennusliikkeen suorituksen virheellisyyttä, kantaa rakennusliike riskin jälkikäteen tehtävän tulkinnan ja arvioinnin epävarmuudesta. Hovioikeus totesi, että todistajien mukaan vastaavan talon rakennuskustannukset ovat 3,3–3,5 kertaiset puuosa- toimituksesta laskettuun eli 225.644–240.380 euroa, ja ottaen huomioon kohteessa teetetyt lisätyöt 317.200 €. Kun asiakkaamme maksettujen ja maksamattomien (eli kanteen kohteena olleiden) laskujen yhteismäärä oli 498.320 euroa ja purun jälkeen vielä asiakkaamme kolmannella teettämien lopputöiden arvo 19.093 euroa, jolloin hirsimökin kokonaiskustannukset olivat jo 517.413 euroa, ylittää viimeksi mainittu hintataso niin selvästi kohteen rakentamisen yleisen hintatason, että sitä on pidettävä kohtuuttomana asiakkaallemme. Hovioikeus hylkäsi rakennusliikkeen valituksen ja tuomitsi sen korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 23.645 eurolla.